maanantai 10. helmikuuta 2020

Leikkikeittiön remppa

Tyttären 3 vuotta sitten lahjaksi saama leikkikeittiö oli päässyt todella huonoon kuntoon. Meidän lapset eivät ole mitään siistejä leikkijöitä... Siihen oli liimailtu tarroja, kaatunut mehua sun muuta tahmeaa, ja sinne tänne oli piirretty. En jaksanut katsella enää tuota tahmaista lautakasaa, eikä se oikein lastenkaan mielestä ollut enää kiva. Päätin kokeilla muutamia kalkkimaaleja, jotka olivat kaapin perällä pölyttyneet jo pari vuotta.

Pesin pinnat yleispesuaineella, ja sitten vain maalaamaan. Kalkkimaali ei vaadi pohjatöitä, tosin hionta ei koskaan pahaa tekisi maalikerroksen alla. Kaikkiin kohtiin ei tarttunut yhtä hyvin, joten tarvittiin 2-3 maalikerrosta. Tiskiallas puuttui, joten sen tein foliovuoasta taivuttamalla, ja liimasin kuumaliimalla kiinni. Keittiö on ollut nyt joka päivä käytössä ja saatiin sille oma nurkkauskin lastenhuoneeseen raivattua.

tiistai 4. helmikuuta 2020

Nukkumisjuttuja

Meidän lapset menevät nukkumaan omiin sänkyihinsä joka ilta, mutta aikuista tarvitaan aika pitkäksi aikaa samaan huoneeseen rauhoittamaan tilannetta. Hampaanpesut on yleensä 20.30 mennessä tehty ja siirtyminen lastenhuoneeseen aloitettu. Jompi kumpi vanhemmista lukee iltasadun ja sitten teoriassa lapset kömpivät sänkyihinsä. Käytännössä menee niin, että siinä tulee vessahätä, jano, kaikki asiat jotka on unohtunut illalla sanoa, unohtuneet läksyt ja aamun kamppeet mieleen.

Jossain vaiheessa kuitenkin yksi jos toinenkin hiljenee, ja aikuinen pääsee hiippailemaan huoneesta omiin hommiinsa, ellei sitten ole sattunut itsekin nukahtamaan lastenhuoneen nojatuoliin tai lattialle. Yöllä riittää trafiikkia, sillä lapset vaeltavat yksi kerrallaan isoon sänkyyn, ja he saavat tulla sinne, koska nukahtavat yleensä minuutissa kun pääsevät äidin ja isin viereen.

Riippuen siitä, miten päin kukakin nukkuu, saattaa 160 x 200 cm käydä hyvinkin ahtaaksi, tai sitten ei. Isi yleensä siirtyy suosiolla sivuun ja menee esikoisen sänkyyn loppuyöksi, ja äiti saa herätä pienten halauksiin. Mikäs sen parempaa!? No ehkä se, että herääminen ei tapahtuisi kuuden aikaan, tai että herääminen ei tapahtuisi poikien painiottelun tiimoilta. Miten milloinkin, mutta perhepeti sopii meille ja muistan omastakin lapsuudestani sen turvallisuuden tunteen kun sai verrattain pitkään nukkua vanhempien makuuhuoneessa.