Leikkikeittiön remppa

Tyttären 3 vuotta sitten lahjaksi saama leikkikeittiö oli päässyt todella huonoon kuntoon. Meidän lapset eivät ole mitään siistejä leikkijöitä... Siihen oli liimailtu tarroja, kaatunut mehua sun muuta tahmeaa, ja sinne tänne oli piirretty. En jaksanut katsella enää tuota tahmaista lautakasaa, eikä se oikein lastenkaan mielestä ollut enää kiva. Päätin kokeilla muutamia kalkkimaaleja, jotka olivat kaapin perällä pölyttyneet jo pari vuotta.

Pesin pinnat yleispesuaineella, ja sitten vain maalaamaan. Kalkkimaali ei vaadi pohjatöitä, tosin hionta ei koskaan pahaa tekisi maalikerroksen alla. Kaikkiin kohtiin ei tarttunut yhtä hyvin, joten tarvittiin 2-3 maalikerrosta. Tiskiallas puuttui, joten sen tein foliovuoasta taivuttamalla, ja liimasin kuumaliimalla kiinni. Keittiö on ollut nyt joka päivä käytössä ja saatiin sille oma nurkkauskin lastenhuoneeseen raivattua.

Nukkumisjuttuja

Meidän lapset menevät nukkumaan omiin sänkyihinsä joka ilta, mutta aikuista tarvitaan aika pitkäksi aikaa samaan huoneeseen rauhoittamaan tilannetta. Hampaanpesut on yleensä 20.30 mennessä tehty ja siirtyminen lastenhuoneeseen aloitettu. Jompi kumpi vanhemmista lukee iltasadun ja sitten teoriassa lapset kömpivät sänkyihinsä. Käytännössä menee niin, että siinä tulee vessahätä, jano, kaikki asiat jotka on unohtunut illalla sanoa, unohtuneet läksyt ja aamun kamppeet mieleen.

Jossain vaiheessa kuitenkin yksi jos toinenkin hiljenee, ja aikuinen pääsee hiippailemaan huoneesta omiin hommiinsa, ellei sitten ole sattunut itsekin nukahtamaan lastenhuoneen nojatuoliin tai lattialle. Yöllä riittää trafiikkia, sillä lapset vaeltavat yksi kerrallaan isoon sänkyyn, ja he saavat tulla sinne, koska nukahtavat yleensä minuutissa kun pääsevät äidin ja isin viereen.

Riippuen siitä, miten päin kukakin nukkuu, saattaa 160 x 200 cm käydä hyvinkin ahtaaksi, tai sitten ei. Isi yleensä siirtyy suosiolla sivuun ja menee esikoisen sänkyyn loppuyöksi, ja äiti saa herätä pienten halauksiin. Mikäs sen parempaa!? No ehkä se, että herääminen ei tapahtuisi kuuden aikaan, tai että herääminen ei tapahtuisi poikien painiottelun tiimoilta. Miten milloinkin, mutta perhepeti sopii meille ja muistan omastakin lapsuudestani sen turvallisuuden tunteen kun sai verrattain pitkään nukkua vanhempien makuuhuoneessa.

Alkuvuoden ompeluksia

Ihanaa, kun sai aloittaa vuoden ompelemalla. Kangasvarastojen muuttuminen vaatteiksi on todella helpottavaa ja antoisaa. Ja sitten voi taas hommata hyvällä omallatunnolla uusia kankaita... No, vielä varastoa riittää koko vuodellekin, joten eipä mennä asioiden edelle.
Loppuvuodesta tilasin muutaman kauan haluamani kaavakirjan, jotta minulla oliso peruskaavat helposti saatavilla. Käsityölehtien selaamiseen menee kauhean paljon aikaa, ja on vaikea muistaa, missä lehdessä oli mikäkin malli.

Kokeilin Hellinin Girl Trip -kaavakirjasta Aarteenkerääjämekkoa lyhyillä hihoilla. Kaava on hyvä ja toimiva ja ompelu vaivatonta, kun palaset sopivat hyvin yhteen. Kangaspala, jonka nimeä tai valmistajaa en muista, oli juuri sopivan kokoinen, ei jäänyt oikeastaan mitään yli. Kauluksen resorinkin sain nyhdettyä jämäpalasta, koska tykkään että saman kuvioinen trikoo sopii siihen kivasti.

Universumi-college on Jyväskylän kangaskaupasta, ja kaava loppuvuoden 2019 Suuri Käsityö -lehdestä. Jouduin muokkaamaan kaavaa hihojen kohdalta paljon.

Pojilleni ompelin baggymallisia housuja Jujunan ilmaiskaavalla, tuokin tiikerikangas oli jo muutaman vuoden kaapissa makoillut. Siinä on pehmeänukkainen sisäpinta, joten kivat lämpimät talvicollarit syntyivät käden käänteessä.

Tekemisen pakko ja ihanuus

Minä en nauti tekemättömyydestä, vaan siitä että kaikenlaisia projekteja on tekeillä niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Tarkalleen ottaen, paras hetki on se, kun yksi asia valmistuu ja pääsee siirtymään listalla seuraavaan. Useimmiten on kuitenkin niin että noin sata asiaa on yhtä aikaa kesken, ja saattaahan se pientä stressinpoikasta aiheuttaa. Kaikkein mieluisimpia asioita minulle ovat: lasten asiat, taiteen tekeminen ja opettaminen, sisustaminen, ompelu, graafinen suunnittelu, pyykin pesu, kirppiksillä käynti ja lukeminen. Samalla listalla sekä työtä että vapaa-aikaa, sillä pidän töistäni, kunhan aikaa jää myös omalle tekemiselle. Kovasti toivoisin että yhtä mieleisiksi tulisivat liikunta ja siivoaminen. Mutta sitä odotellessa ajattelin alkaa kirjoittamaan tätä blogia, koska epäjärjestelmällisyyteni kaipaa jotakin paikkaa, jossa jäsentää kaikkea.